Lommoja medaljongissa

Medaljongista oli kulunut riipuslenkki poikki ja asiakas toi sen siksi huoltoon. 

Työtä vastaanottaessa selvisi, että korulla on pitkä historia ja että se on erityisen tärkeä omistajalleen. Niinpä ehdotin, että jospa koittaisin tehdä myös jotain lommoille ja kolhuille, joita koru oli vuosien varrella kerännyt. Niin myös tehtiin.

Lenkin uusiminen sinällään on yksinkertainen työ. Medaljongin ollessa kyseessä saa varoa lähinnä sitä, että lämmön jakautuminen juottamisen aikana ei väännä korun ryhtiä. Silloin luukku ei enää sulkeudu hyvin ilman lisätöitä. 

Sama pätee myös lommojen suoristamiseen, sillä se on omiaan aiheuttamaan kaikenlaisia ongelmia ryhdikkyyden suhteen - ja niitä onkin sitten hankalempi korjata.

Paras työkalu on ilman muuta kiillotusrauta, jota käytetään usein toisenlaisissa hommissa kuten kaiverruksia korjatessa ja viimeistelyssä. Se kuitenkin soveltuu mainiosta myös ohuiden pintojen suoristamiseen.

Lommoja ei missään tapauksessa pidä oikoa lyömällä tai edes painamalla liian kovaa. Kulta nimittäin venyy helposti ja tällaisessa symmentrisessä kiiltävässä esineessä se näkyy todella hyvin. 

Isommat lommot kannattaa ensin painella kiillotuspuikolla lähemmäksi muotoaan pehmeämpää alustaa, kuten puuta vasten. Varsinainen tasoitus tehdään metallia vastaan. Ohut pinta ei kestä kovaa hiomista, joten tarkkuutta ja malttia on syytä käyttää.

Ennen pitkää pinta alkaa näyttämään paremmalta.

Tässä vaiheessa myös lenkki on jo vahvistettu ja uusittu. Hiomista ei juurikaan tarvinnut tehdä, eikä kiillotus ohentanut pintaa merkittävästi.

Myös muoto pysyi hyvin kasassa.